TIEDÄN, ETTÄ MINUN PITÄISI LIIKKUA MUTTA, KUN EN OIKEIN JAKSA EIKÄ OIKEIN HUVITAKAAN!
RATKAISUNA ON MINILIIKUNTA.
Ikääntyminen tuo mukanaan monia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa haluun ja kykyyn liikkua. Monet vanhemmat aikuiset kokevat, että liikkuminen on haastavaa tai jopa tarpeetonta. Kuitenkin liikkumisen merkitys ei vähene iän myötä, vaan päinvastoin, se korostuu.
Fyysisten rajoitteiden vaikutus
Yksi merkittävimmistä syistä, miksi ikääntyneet eivät halua tai jaksa liikkua, on fyysisten rajoitteiden lisääntyminen. Iän myötä lihasvoima ja notkeus heikkenevät, ja niveliin voi tulla kulumia tai kipuja. Esimerkiksi nivelrikko tai osteoporoosi voi tehdä liikkumisesta kivuliasta, mikä johtaa liikkumisen välttelyyn. Lisäksi tasapainovaikeudet voivat lisätä kaatumisen pelkoa, mikä tekee monista liikuntamuodoista tuntuvasti riskialttiimpia.
Motivaatio ja psykologiset tekijät
Ikääntyessä motivaatio liikkua voi heikentyä monista syistä. Aiemmin nautittavat liikuntamuodot saattavat tuntua liian vaativilta tai eivät enää kiinnosta. Myös sosiaalisten kontaktien väheneminen voi vaikuttaa negatiivisesti liikuntaharrastuksiin. Masennus, ahdistus ja yksinäisyys ovat yleisiä ongelmia ikääntyneiden keskuudessa, ja nämä psykologiset tekijät voivat vähentää halua lähteä liikkumaan.
Liikkumisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa
Vaikka liikkuminen voi tuntua vaikealta tai epämiellyttävältä, se on äärimmäisen tärkeää ikääntyneille. Säännöllinen liikunta auttaa ylläpitämään lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta, mikä voi ehkäistä vammoja ja sairauksia. Liikunta parantaa verenkiertoa, mikä tukee sydämen ja aivojen terveyttä. Se myös auttaa hallitsemaan painoa, vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen ja voi alentaa verenpainetta.
Liikunnan psykologiset hyödyt ovat myös merkittäviä. Säännöllinen liikkuminen voi parantaa mielialaa ja vähentää masennuksen oireita. Liikunta lisää endorfiinien eli ”hyvän olon hormonien” tuotantoa, mikä voi parantaa yleistä elämänlaatua. Lisäksi liikunta tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, mikä voi lievittää yksinäisyyttä ja tukea henkistä hyvinvointia.
Ikääntyneiden liikkumisen lisäämiseen on monia käytännön ratkaisuja. On tärkeää valita liikuntamuotoja, jotka tuntuvat turvallisilta ja miellyttäviltä. Kevyt kävely, vesiliikunta, tai esimerkiksi tuolijumppa voivat olla hyviä vaihtoehtoja. Fyysinen aktiivisuus ei tarkoita ainoastaan kuntosaliharjoittelua; jokapäiväiset toiminnot, kuten puutarhanhoito, siivous tai koiran ulkoiluttaminen, voivat myös lisätä liikuntaa.
Toinen tärkeä seikka on motivaation löytäminen. Tavoitteiden asettaminen ja saavutusten seuraaminen voivat olla hyödyllisiä. Lisäksi sosiaalinen tuki, kuten ystävien tai perheen kanssa liikkuminen, voi kannustaa aktiivisuuteen. Myös liikuntapalveluiden hyödyntäminen, kuten senioriryhmät, voi auttaa löytämään mielekkäitä ja turvallisia tapoja liikkua.
Ikääntyminen tuo mukanaan monia haasteita, jotka voivat vähentää halua ja kykyä liikkua. Fyysiset rajoitteet, motivaation puute ja psykologiset tekijät voivat kaikki vaikuttaa siihen, että liikkuminen jää vähemmälle. Kuitenkin liikkumisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Se on avainasemassa fyysisen ja henkisen terveyden ylläpitämisessä ja elämänlaadun parantamisessa. Valitsemalla sopivia liikuntamuotoja ja löytämällä motivaation liikkumiseen voi ikääntynytkin nauttia liikunnan tuomista hyödyistä ja elää aktiivista elämää.
Pienten lihaskuntoharjoitteiden tekeminen useita kertoja päivässä on erittäin hyödyllistä ikääntyneille useista syistä:
Lihasmassan ja -voiman ylläpito
Ikääntyessä lihasmassa ja -voima vähenevät luonnollisesti, mikä voi heikentää toimintakykyä ja lisätä kaatumisriskiä. Pienet lihaskuntoharjoitteet, kuten istumaannousut, kyykyt tai käsipainojen nostaminen, auttavat ylläpitämään ja jopa kasvattamaan lihasvoimaa. Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu voi hidastaa lihasmassan menetystä ja auttaa pitämään arjen toiminnot sujuvina.
Tasapainon ja koordinaation parantaminen
Lihaskuntoharjoitteet, jotka keskittyvät erityisesti jalkoihin, keskivartaloon ja selkään, parantavat tasapainoa ja koordinaatiota. Tämä on erityisen tärkeää ikääntyneille, sillä hyvä tasapaino vähentää kaatumisten ja niistä johtuvien vammojen riskiä.
Nivelten liikkuvuuden ylläpito
Useita kertoja päivässä suoritetut lihaskuntoharjoitteet auttavat ylläpitämään nivelten liikkuvuutta ja joustavuutta. Tämä voi vähentää jäykkyyttä ja parantaa nivelten toimivuutta, mikä tekee arjen askareista helpompia ja mukavampia suorittaa.
Energiatasojen ja vireyden lisääminen
Vaikka intensiivinen harjoittelu saattaa olla rasittavaa, pienet ja toistuvat lihaskuntoharjoitteet voivat itse asiassa lisätä energiatasoja ja parantaa yleistä vireystilaa. Lyhyet harjoitukset pitkin päivää auttavat pitämään kehon aktiivisena ja estävät liiallisen väsymyksen kertymisen.
Psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Liikunnalla, myös kevyillä lihaskuntoharjoitteilla useita kertoja päivässä tehtynä, on positiivinen vaikutus mielialaan ja henkiseen hyvinvointiin. Säännöllinen harjoittelu lisää endorfiinien tuotantoa, mikä parantaa mielialaa ja vähentää stressiä. Lisäksi harjoitusten suorittaminen voi luoda tunteen saavutuksesta ja itsetunnon vahvistumisesta.
Helpompi sopeutuminen ja vähemmän rasitusta
Pienet harjoitteet useita kertoja päivässä ovat helpompia keholle kuin pitkät ja raskaat harjoitukset. Ne eivät kuormita kehoa liikaa kerralla ja mahdollistavat harjoittelun ilman liiallista rasitusta tai uupumusta. Tämä tekee harjoittelusta kestävyyttä parantavan tavan, joka ei rasita kehoa liikaa.
Pitkän aikavälin terveyshyödyt
Säännöllisesti suoritetut pienet lihaskuntoharjoitteet voivat vähentää kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen, riskiä. Ne myös tukevat luuston terveyttä, mikä on erityisen tärkeää ikääntyville osteoporoosin ehkäisemiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että pienet lihaskuntoharjoitteet useita kertoja päivässä ovat erinomainen tapa ikääntyneille ylläpitää ja parantaa fyysistä ja henkistä terveyttä ilman liiallista rasitusta. Tällainen harjoittelu auttaa säilyttämään toimintakyvyn, lisäämään elämänlaatua ja tukemaan itsenäistä elämää mahdollisimman pitkään.
AKTIIVITUOLILLA saat, mukavan ja ergonomisen nojatuolin lisäksi, edellä mainitut liikunnan hyödyt. Itse asiassa istut jo valmiiksi ”kuntoiluvälineessä”, joka kehittää alaraajojen, keskivartalon sekä yläraajojen lihaksia. Aktiivituoli muuttaa passiivisen istumisen aktiiviseksi, ja esimerkiksi samalla kun katsot televisiota voit hyötykäyttää tätä aikaa jossa lihakset olisivat muutoin passiivisessa lepotilassa! Ei muun liikkumisen sijasta, vaan sen lisäksi.
Mikä tästä tekee ainutlaatuista on se, että jokainen liike Aktiivituolilla kehittää automaattisesti alaraajojen, keskivartalon sekä yläraajojen lihaksia toisin kuin tavallisella tuolilla tehdyt harjoitteet. Lisäksi ”huonona päivänä”, jos olet toipilaana tai kärsit nivel- tai selkäkivusta, niin Aktiivituoli auttaa sinut ylös kivutta!
Miniliikunta, muutama liike, useita kertoja päivässä Aktiivituolilla tehtynä mahdollistaa elämään aktiivista sekä itsenäistä elämää, kunhan muistat myös nauttia nestettä riittävästi.
Fysioterapeutti
OMI, MDT
Osteopaatti
Lue myös:
Lihasvoima ja tasapaino ovat seniorille elintarkeita
Pysytään liikkeellä! Älä anna kaatumispelon pysäyttää!
